Pekka Kangasniemi in memoriam
Seuramme pitkäaikainen hallituksen jäsen ja kommodori Pekka Kangasniemi menehtyi 23.4.2025 kunnioitettavassa 93 vuoden iässä. Pekalla oli innostus ja taito purjehdukseen ja hän myös panosti pyyteettömästi lajin kehittämiseksi. Pekka innostui perheen Naantalin kesäpaikassa Vikla-purjehduksesta ja liittyi seuraamme ja sen silloin aktiiviseen Vikla-laivueeseen 1961. Vuonna 1963 veneeksi vaihtui Pohjoismainen kansanvene Filistiina. Kansanveneiden ensimmäisestä SM-kisasta vuonna 1965 kotiin tuomisena oli kultamitali. Miehistössä oli Pekan puoliso Rauni Kangasniemi sekä Lennart Forsten. Perheen neljä poikaa laitettiin kukin vuorollaan Naantalin Luikkion rannasta silloin maassamme uuteen junioriveneeseen, Optimistijollaan. Kuulemma joku pojista käytiin hakemassa vastapäätä presidentin Kultarannasta, mutta nopeasti oppi meni perille ja Pekalla oli valmiina pätevä miehistö suurempaankin veneeseen. Vuonna 1967 perheelle hankittiin Olle Enderleinin piirtämä ketsi Hebe, joka sai nimen Filistiina II. Tämä ketsi modernisointiin avomerikisoihin sopivaksi ja takiloitiin sloopiksi.
Seuramme hallitukseen Pekka valittiin 1965, varakommodoriksi 1968 ja kommodoriksi kaudelle 1974-1976. Kaikkiaan hän oli Turun Pursiseuran hallituksessa 12 vuotta. Tämän jälkeen hän oli aktiivisesti kehittämässä suomalaista purjehdusurheilua kansallisen lajiliiton Suomen Purjehtijaliiton hallituksessa, jossa toimi varapuheenjohtajana 1977-1982. Pekalle myönnettiin seuramme ensimmäisen luokan purjehtijamerkki 1967 ja ensimmäisen luokan ansiomerkki 1976.
Perhe harrasti matkapurjehdusta ja Merikarhuihin Pekka liittyi 1969. Avomerikilpailut, mm. Gotland Runt olivat säännöllisesti ohjelmassa ja näin ollen mittasääntöjen muuttuessa veneet vaihtuivat, puolitonnari Filistiina III vuonna 1976 ja sen jälkeen vielä Filistiina IV, V ja VI. Talvikausina 1960- ja 70- luvuilla Pekka veti seuramme jäsenille kilpapurjehduksen sääntö- ja taktiikkailtoja. Hän oli mukana käynnistämässä seuramme aikuisten ja maamme ensimmäistä aikuisten purjehduskoulua 1978. Uusi koulutusjärjestelmä sai samalla Suomen Purjehtijaliiton hyväksynnän ja vastaavaa koulutusta ryhdyttiin jatkossa tarjoamaan myös muualla maassamme.
Luopuessaan seuramme kommodorin tehtävästä ja siirtyessään valtakunnalliseen urheilujohtamiseen Pekka lahjoitti seurallemme kiertopalkinnon Filistiinan haarikan. Menestyvän purjehtijan ja urheilujohtajan olisi voinut kuvitella asettavan kiertopalkinnolle tiukat vaatimukset. Mutta Pekka näki aina tekemisen ja osallistumisen tärkeänä, positiivinen asenne ja yrittäminen olivat kunniassa. Näin ollen palkinto jaetaan vuosittain TPS:läisen perheen haltuun, joka on jollakin purjehdusharrastukseen liittyvällä teollaan tai suorituksellaan tämän huomionosoituksen ansainnut. Teon ei tarvitse sinänsä olla erityisen mittava, mutta perheen koon, voimavarat ja olosuhteet ynnä muut tekijät huomioon ottaen merkittävä saavutus.
Pekan ansiot maamme purjehdukselle ovat merkittävät mutta hän ei korostanut itseään.
Samuli Salanterä
kunniakommodori
